Vaikka hallitus korosti toistuvasti, että valtiolla on perustuslaillinen velvollisuus suojella kansalaistensa henkeä ja terveyttä, kiireellisimmät koronatoimet koskivat muiden kuin kansalaisten suojelua, joista osa jopa ennen ensimmäistäkään tartuntauutista.
1/
Instituutiot, rahoittajat ja markkinat varmistivat oman juridisen ja taloudellisen suojansa ennen kuin kertoivat terveysuhkasta kansalle:
2/
2/
18.10.2019: Event 201 -simulaatio. Johns Hopkins, WEF ja Gates Foundation harjoittelivat koronaviruspandemian hallintaa ja painottivat lääkeyhtiöyhteistyötä.
3/
3/
VNK ja "Suomi toimii". Valtioneuvoston kanslia loi psykologisen vaikuttamisstrategian jo ennen kriisiä, valmiina ohjaamaan kansan käyttäytymistä ja hyväksyttämään perusoikeuksien rajoitukset.
4/
4/
4.3.2020: Vakuutusalan vetäytyminen (LMA5391). Lloyd’s ja globaalit jälleenvakuuttajat (kuten Munich Re ja Swiss Re) sulkivat pandemiariskit pysyvästi pois todeten ne vakuutuskelvottomiksi.
5/
5/
10.3.2020: US HHS PREP Act -julistus. Yhdysvaltain hallinto antoi valmistajille vastuuvapauden. [Ainoa poikkeus, "tahallinen väärinkäytös" (willful misconduct), on juridisesti saavuttamaton tekninen suojakilpi]
6/
6/
11.3.2020: WHO julisti pandemian, aktivoi kontrollimekanismit
• Suomen hallitus ja ennakkohankintasopimukset (APA). Suomi sitoutui salaisiin EU-sopimuksiin joissa vastuu haitoista siirrettiin vastuuvapauslausekkein valmistajilta käytännössä veronmaksajille (indemnification)
7/
• Suomen hallitus ja ennakkohankintasopimukset (APA). Suomi sitoutui salaisiin EU-sopimuksiin joissa vastuu haitoista siirrettiin vastuuvapauslausekkein valmistajilta käytännössä veronmaksajille (indemnification)
7/
Vastuulausekkeet olivat tarkimmin varjeltuja salaisuuksia. EU-tuomioistuin totesi, (kuitenkin vasta) heinäkuussa 2024, että komissio teki virheen peittäessään nämä kohdat julkaistuista sopimuksista, sillä kansalaisilla on oikeus tietää miten vastuu ja julkiset varat on jaettu
8/
8/
Oikeusvarmuuteen ja ennakoitavuuteen perustuvassa oikeusvaltiossa ei tuoda markkinoille missään olosuhteissa, (ei myöskään pandemian, hätätilan tai epidemian aikana), kehityskaareltaan puutteellisia lääketieteellisiä tuotteita,
9/
9/
joissa riskit on strategisesti siirretty valmistajalta yksilölle ja jonka vakuutusmarkkina on todennut vakuutuskelvottomaksi. Kuten edellä on kuvattu, näin kuitenkin tapahtui koronapandemian aikana.
10/
10/
Huomionarvoista on myös se, miten määritelmiä on muutettu suojaamaan koneistoa ja valmistajia
Rokotteen määritelmän muutos (CDC 2021): Vaatimus immuniteetin tuottamisesta muutettiin immuunivasteen stimuloinniksi jolloin valmistajilta voitiin poistaa vastuu tuotteen tehosta
11/
Rokotteen määritelmän muutos (CDC 2021): Vaatimus immuniteetin tuottamisesta muutettiin immuunivasteen stimuloinniksi jolloin valmistajilta voitiin poistaa vastuu tuotteen tehosta
11/
Lisäksi mRNA-rokote on kokeellista DARPA-rahoitteista sotateknologiaa, jolta puuttuu perinteinen vähintään 10–15 vuoden tutkimusnäyttö ja joka sisältää vain riskejä ilman tietoa pitkäaikaisvaikutuksista, eikä sitä olisi tullut käyttää.
12/
12/
Kuitenkin, tällainen rokote tuotiin nopeutetusti (uusi teknologia, hätäkäyttö, massarokote) niin, että kaiken vastuun riskeistä saa nyt kantaa se, jota vastuuvapauslauseke ei suojaa eli rokotteen ottanut ihminen.
13/
13/
Jos tuotteen luvataan tuottavan immuniteetin, on selkeämpi juridinen pohja vaatia korvauksia jos tuote ei toimi luvatusti/aiheuttaa haittaa ilman luvattua hyötyä. "Suoja" on terminä epämääräisempi, mikä vaikeuttaa hoidon tehon arviointia ja valmistajan vastuun todentamista
14/
14/
Alkuperäinen rokotteen määritelmä suojeli ihmisen terveyttä ja henkeä paremmin, koska se perustui lopputulokseen (immuniteetti) eikä pelkkään prosessiin (vasteen stimulointi).
15/
15/
Tällaisen lääketieteeteen taantumuksellisen kehityksen aikana voikin sanoa, että luontainen immuniteetti on ainoa turvallinen suoja, jota tulisi vaalia ensisijaisena keinona suojata terveyttä.
16/
16/
Pandemian määritelmä muuttui myös niin, että 2009, (juuri ennen sikainfluenssan julistamista pandemiaksi), WHO poisti määritelmästään maininnan "suuresta määrästä kuolemia ja sairastumisia". Uusi määritelmä keskittyi taudin leviämiseen.
17/
17/
Tartuntalain uudistuksessa on juridinen epäsuhta: abstraktit normit vs. täsmällinen rangaistusuhka
Säädösten on oltava tarkkarajaisia, täsmällisiä ja ennakoitavia:
18/
Säädösten on oltava tarkkarajaisia, täsmällisiä ja ennakoitavia:
18/
Abstrakti vs. Tarkka: Lainsäätäjää, toimeenpanijaa ja valmistajia koskevat asiat ovat vastuuvapauksien myötä abstrakteja (epäily), kun taas yksilöä koskevat asiat ovat tarkkarajaisia (vankeusuhka pakkotoimesta kieltäytymisestä). Suojelu koskee valtaa, rangaistus yksilöä.
19/
19/
Tämä rikkoo perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuusperiaatetta, koska se asettaa vallankäyttäjät lain yläpuolelle suhteessa kansalaiseen.
20/
20/
Generated by Thread Navigator
Press ⌘ + S to quick-export