@annpaakk: Vaikka hallitus korosti toistu...

1

Vaikka hallitus korosti toistuvasti, että valtiolla on perustuslaillinen velvollisuus suojella kansalaistensa henkeä ja terveyttä, kiireellisimmät koronatoimet koskivat muiden kuin kansalaisten suojelua, joista osa jopa ennen ensimmäistäkään tartuntauutista.
1/

2

Instituutiot, rahoittajat ja markkinat varmistivat oman juridisen ja taloudellisen suojansa ennen kuin kertoivat terveysuhkasta kansalle:

2/

3

18.10.2019: Event 201 -simulaatio. Johns Hopkins, WEF ja Gates Foundation harjoittelivat koronaviruspandemian hallintaa ja painottivat lääkeyhtiöyhteistyötä.

3/

4

VNK ja "Suomi toimii". Valtioneuvoston kanslia loi psykologisen vaikuttamisstrategian jo ennen kriisiä, valmiina ohjaamaan kansan käyttäytymistä ja hyväksyttämään perusoikeuksien rajoitukset.

4/

5

4.3.2020: Vakuutusalan vetäytyminen (LMA5391). Lloyd’s ja globaalit jälleenvakuuttajat (kuten Munich Re ja Swiss Re) sulkivat pandemiariskit pysyvästi pois todeten ne vakuutuskelvottomiksi.

5/

6

10.3.2020: US HHS PREP Act -julistus. Yhdysvaltain hallinto antoi valmistajille vastuuvapauden. [Ainoa poikkeus, "tahallinen väärinkäytös" (willful misconduct), on juridisesti saavuttamaton tekninen suojakilpi]

6/

7

11.3.2020: WHO julisti pandemian, aktivoi kontrollimekanismit

• Suomen hallitus ja ennakkohankintasopimukset (APA). Suomi sitoutui salaisiin EU-sopimuksiin joissa vastuu haitoista siirrettiin vastuuvapauslausekkein valmistajilta käytännössä veronmaksajille (indemnification)
7/

8

Vastuulausekkeet olivat tarkimmin varjeltuja salaisuuksia. EU-tuomioistuin totesi, (kuitenkin vasta) heinäkuussa 2024, että komissio teki virheen peittäessään nämä kohdat julkaistuista sopimuksista, sillä kansalaisilla on oikeus tietää miten vastuu ja julkiset varat on jaettu

8/

9

Oikeusvarmuuteen ja ennakoitavuuteen perustuvassa oikeusvaltiossa ei tuoda markkinoille missään olosuhteissa, (ei myöskään pandemian, hätätilan tai epidemian aikana), kehityskaareltaan puutteellisia lääketieteellisiä tuotteita,

9/

10

joissa riskit on strategisesti siirretty valmistajalta yksilölle ja jonka vakuutusmarkkina on todennut vakuutuskelvottomaksi. Kuten edellä on kuvattu, näin kuitenkin tapahtui koronapandemian aikana.

10/

11

Huomionarvoista on myös se, miten määritelmiä on muutettu suojaamaan koneistoa ja valmistajia

Rokotteen määritelmän muutos (CDC 2021): Vaatimus immuniteetin tuottamisesta muutettiin immuunivasteen stimuloinniksi jolloin valmistajilta voitiin poistaa vastuu tuotteen tehosta

11/

12

Lisäksi mRNA-rokote on kokeellista DARPA-rahoitteista sotateknologiaa, jolta puuttuu perinteinen vähintään 10–15 vuoden tutkimusnäyttö ja joka sisältää vain riskejä ilman tietoa pitkäaikaisvaikutuksista, eikä sitä olisi tullut käyttää.

12/

13

Kuitenkin, tällainen rokote tuotiin nopeutetusti (uusi teknologia, hätäkäyttö, massarokote) niin, että kaiken vastuun riskeistä saa nyt kantaa se, jota vastuuvapauslauseke ei suojaa eli rokotteen ottanut ihminen.

13/

14

Jos tuotteen luvataan tuottavan immuniteetin, on selkeämpi juridinen pohja vaatia korvauksia jos tuote ei toimi luvatusti/aiheuttaa haittaa ilman luvattua hyötyä. "Suoja" on terminä epämääräisempi, mikä vaikeuttaa hoidon tehon arviointia ja valmistajan vastuun todentamista

14/

15

Alkuperäinen rokotteen määritelmä suojeli ihmisen terveyttä ja henkeä paremmin, koska se perustui lopputulokseen (immuniteetti) eikä pelkkään prosessiin (vasteen stimulointi).

15/

16

Tällaisen lääketieteeteen taantumuksellisen kehityksen aikana voikin sanoa, että luontainen immuniteetti on ainoa turvallinen suoja, jota tulisi vaalia ensisijaisena keinona suojata terveyttä.

16/

17

Pandemian määritelmä muuttui myös niin, että 2009, (juuri ennen sikainfluenssan julistamista pandemiaksi), WHO poisti määritelmästään maininnan "suuresta määrästä kuolemia ja sairastumisia". Uusi määritelmä keskittyi taudin leviämiseen.

17/

18

Tartuntalain uudistuksessa on juridinen epäsuhta: abstraktit normit vs. täsmällinen rangaistusuhka

Säädösten on oltava tarkkarajaisia, täsmällisiä ja ennakoitavia:

18/

19

Abstrakti vs. Tarkka: Lainsäätäjää, toimeenpanijaa ja valmistajia koskevat asiat ovat vastuuvapauksien myötä abstrakteja (epäily), kun taas yksilöä koskevat asiat ovat tarkkarajaisia (vankeusuhka pakkotoimesta kieltäytymisestä). Suojelu koskee valtaa, rangaistus yksilöä.

19/

20

Tämä rikkoo perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuusperiaatetta, koska se asettaa vallankäyttäjät lain yläpuolelle suhteessa kansalaiseen.

20/

21

Vastuun puute markkinoilla: Markkinoille ei saa tuoda lääketieteellisiä tuotteita ilman lääkeyhtiöiden täyttä juridista ja taloudellista vastuuta. Valmistajien vastuuvapaus poistaa turvallisuusstandardit.

21/

22

Vankeusuhka on täysin epäsuhdassa tavoiteltuun kansanterveydelliseen hyötyyn nähden varsinkin kun kyse on kokeellisesta teknologiasta ja tuotteesta. Vapauden riisto ei ole välttämätön eikä oikeutettu keino tilanteessa jossa lääketieteellinen hyöty-riski-suhde on kiistanalainen
22

23

Ennakoitavuus: Viranomaisten toimivaltuuksien on perustuttava lakiin, joka on ennakoitava. Nykyinen kehitys, jossa toimivaltaa laajennetaan poikkeustilanteiden varjolla, tekee oikeusturvasta näennäisen.

23/

24

Tuotevastuulain 13 a § ja 10 vuoden takaraja

10 vuoden ehdoton takaraja: Lääkevahinkokorvauksille asetettu ehdoton takaraja kaventaa oikeusturvaa ja on oikeudellinen ansa teknologiassa, jonka tutkimus on yhä kesken.

24/

25

Se on tietoinen oikeussuojamuuri minkä tahansa lääketieteellisen rokotteen kohdalla, jonka pitkäaikaisvaikutuksia ei tunneta, mutta aivan erityisesti uuden teknologian (mRNA) kohdalla:

25/

26

Markkinoille tulo sallitaan ”näytön puutteessa” (oletettu turvallisuus), mutta korvaukset evätään ”näytön puutteessa” (syy-yhteyden epävarmuus).

Tämä toiminta on ollut tietoista.

26/

27

Rajoitukset ja vapauden menetys sallittiin, vaikka tuote ei estänyt tarttumista ja sen määritelmää muutettiin kesken kaiken.

27/

28

OIKEUDELLINEN ASYMMETRIA JA PERUSTUSLAILLINEN OHITUS

Esitys nostaa henkilön vankeusuhan (RL 44:2) 1 vuoteen, mikä on strateginen ja juridinen siirto pakkokeinojen mahdollistamiseksi:

28/

29

Pakkokeinot: Rangaistusasteikon nostaminen vuoteen antaa poliisille valtuudet käyttää vakavien rikosten tutkintaan tarkoitettuja keinoja kuten kotietsintä, kiinniotto, pidätys ja mahd muut pakkokeinot. Tämä rikkoo perustuslain 10 § kotirauhaa ja 7 § fyysistä koskemattomuutta

29/

30

Fyysinen koskemattomuus: Henkilökohtainen koskemattomuus on perustuslailla turvattu absoluuttinen oikeus, joka ei ole riippuvainen diagnostiikasta tai lääketieteellisestä näytöstä. Sitä ei voida ehdollistaa oletetuilla tartunnoilla tai viranomaisen "epäilyllä".

30/

31

Esitys rikkoo oikeusvarmuutta ja rikosoikeudellista laillisuusperiaatetta. Sanan "epäily" ja muiden ilmaisujen, kuten "altistumiseksi perustellusti epäilty", käyttö, on tietoinen yritys ohittaa perustuslain suoma suoja ja luovuttamaton oikeus.

31/

32

On kestämätöntä, että hallinnollinen kieltäytyminen antaa viranomaiselle oikeuden murtaa kotirauhan tai riistää vapauden. Säädökset eivät täytä tarkkarajaisuuden tai täsmällisyyden vaatimuksia, vaan mahdollistavat mielivallan ja oikeusvarmuuden menetyksen.

32/

33

Vankeusuhka ei ole oikeasuhtainen eikä viimesijainen. Pakollisesta terveystarkastuksesta tai pakkorokotuksesta (tai muusta mahd fyys koskemattomuuteen liittyvästä pakkotoimesta) kieltäytyminen on luovuttamaton oikeus, jota valtio ei voi ottaa pois edes poikkeustilanteissa.

33/

34

Varsinkin kun tiedämme, miten riskit jäivät koronarokotteen kohdalla kokonaisuudessaan yksilölle itselleen (vastuuvapauslausekkeiden suojan jäädessä muille toimijoille taloudellisen ja juridisen edun vuoksi), eikä se saa toistua enää koskaan.

34/

35

Ilman valmistajan ja eri osapuolten vastuunjaon uudelleenmäärittelyä vankeudella uhkailu tekaistun hätätilan tai epäilyn varjolla ei täytä asymmetrian ja oikeasuhtaisuuden vaatimuksia.

35/

36

Edelleen vankeusuhkarangaistuksen koventaminen ei ole välttämätöntä eikä se täytä viimesijaisuuden (ultima ratio) periaatetta edellä mainitussa tilanteessa, jossa on kyse hallinnollisesta kieltäytymisestä.

36/

37

Esityksessä hämärretään tietoisesti raja hallinnollisen määräyksen ja rikollisen teon välillä tilanteessa jossa poliisin toimivaltuuksiin voi kuulua kotietsintä, kiinniotto ja pidättäminen.

37/

38

Hallinnollinen kieltäytyminen on oikeudelliselta luonteeltaan passiivinen teko, jolla henkilö harjoittaa perustuslaillista itsemääräämisoikeuttaan ja suojelee ruumiillista koskemattomuuttaan.

38/

39

Poliisin tullessa henkilön kotiin, luonne hallinnollisesta ja passiivisesta kieltäytymisestä saadaan käännettyä luonteeltaan sellaiseksi, joka oikeuttaa rangaistukseen, vaikka henkilön vilpitön mieli on yhä toimia perustuslain oikeuksiensa mukaan.

39/

40

Ihmisen hätää omasta terveydestä käytetään tällöin hyväksi eikä tosiasiassa ole kyse terveydestä tai turvallisuudesta. Pikemminkin resurssien tuhlaus kotietsintöihin ja pakkotoimiin heikentää todellisten rikosten ja ongelmatilanteiden hoitoa ja lisää terveydenhuollon ongelmia

40

41

Suhteettomuus: Hallinnollisia laiminlyöntejä tehostetaan oikeusvaltiossa korkeintaan uhkasakolla. Niiden muuttaminen vankeusuhalla rangaistaviksi rikoksiksi on oikeudellinen ylilyönti.

41/

42

Virkamiehen suoja: Lainsäädäntö mahdollistaa viranomaisen vetoamisen "varovaisuusperiaatteeseen" nuhaoireiden perusteella välttääkseen vastuun, kun taas yksilöä uhataan vankeudella (RL 44:2).

42/

43

Laitosvalta: Vankiloiden, mielisairaaloiden, Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen omien tartuntatautilääkärien ei tule missään tilanteessa alistaa suljetuissa oloissa olevia henkilöitä toimenpiteille ilman riippumatonta valvontaa tai yksilön suostumusta.

43/

44

On muistettava, että mRNA-teknologia on alkujaan puolustushallinnon rahoittamaa sotateknologiaa biologisiin uhkiin. Sen pakkosyöttö siviiliväestölle ilman valmistajan vastuuta on eettinen ja juridinen mahdottomuus.

44/

45

Taloudellinen ja poliittinen asymmetria: Valtio käyttää koneistoa pakottaakseen yksilön riskiin, jota markkinat eivät vakuuta ja josta valmistajat eivät vastaa.

• EU, WHO, WEF-jäsenyys: Jäsenyys näissä elimissä on kaventanut Suomen suvereniteettia.

45/

46

Suomi on sidottu salaisiin sopimuksiin ja globaaliin IHR-säännöstöön, jotka ajavat ohi Suomen perustuslain.

• Valvontakoneisto: CBDC ja WHO: WHO:n terveysstatus ja ohjelmoitava digitaalinen keskuspankkiraha (CBDC) muodostavat yhdessä suljetun valvontakoneiston.

46/

47

Se antaa viranomaisille oikeuden sulkea yksilön pääsy liikkumiseen, työhön ja peruspalveluihin jo pelkästä epäilystä tai terveyspoliittisesta kuuliaisuusvajeesta.

47/

48

Diagnostiikka: Pakkotoimien perustaminen epäluotettaviin testeihin (PCR) on oikeusvaltioperiaatteen vastaista

Verrokkiryhmän tuhoaminen: Pyrkimys 100 % rokotekattavuuteen on tieteellinen petos jolla pyritään poistamaan verrokkiryhmä ja peittämään tuotteen todelliset haitat

48/

49

Luonnollisen immuniteetin ja itsemääräämisoikeuden ensisijaisuus

Luonnoll. immuniteetti on lääketieteellisesti ja oikeudellisesti vahvin suoja. Koska mRNA-tuotteiden kriteerejä on tietoisesti heikennetty, niillä ei ole perusteita ohittaa yksilön luonnollista puolustuskykyä

49/

50

Oikeus elämään (PL 7 §) ja fyysiseen koskemattomuuteen on ihmisen luovuttamaton perusoikeus. Terveyden suojelu on korvattu digitaalisella kontrollilla.

50/

51

Liikkumisen, palveluun tai työhön pääsyn, yleensäkään vapauden edellytys, ei voi olla lääketieteellinen koe; rikosrekisterimerkintä kieltäytymisestä on perustuslain vastainen rangaistus itsemääräämisoikeuden käytöstä.

51/

52

Esityksen hylkääminen: Rikoslain 44:2 §:n vankeusuhka ja poliisin, armeijan, rajavartiolaitoksen sekä muiden viranomaisten laajennetut valtuudet on peruttava.

52/

53

Sopimusten purkam: Kaikki vastuuvapauslausekkeet sisältävät sopimukset on mitätöitävä ja vastuuvakuutusvelvollisuus palautettava valmistajille. Markkinoillepääsyn ehdottomana edellytyksenä on oltava täysi tuotevastuu, jolloin tuotteen turvallisuus on valmistajalle kriittinen

53

54

Ehdoton kieltäytymisoikeus: Yksilöllä on oltava ehdoton, rajoittamaton ja luovuttamaton oikeus kieltäytyä kaikista pakkotoimista, terveystarkastuksista, rokotuksista ja lääketieteellisistä tuotteista ilman vankeuden, syrjinnän tai taloudellisten pakotteiden uhkaa.

54/

55

Termien puhdistaminen: Kaikki sanat, kuten "epäily", joilla yritetään teknisesti ohittaa tarkkarajaisuus ja perustuslaki, on poistettava.

55/

56

Suvereniteetin palauttaminen: Suomen on irtauduttava kansainvälisistä velvoitteista ja sopimuksista (EU/WHO/WEF), jotka rikkovat yksilön fyysistä koskemattomuutta.

56/

57

Perusoikeudet ovat loukkaamattomia ja luovuttamattomia. Kukaan ei voi vapaaehtoisesti luopua näistä oikeuksista, eikä kukaan voi niitä ottaa pois.

Luovuttamattomat oikeudet kuuluvat pysyvinä jokaiselle ihmiselle synnynnäisenä pelkästään ihmisyyden perusteella.

57/

58

Kidutuksen, epäinhimillisen ja halventavan kohtelun kielto on ehdoton (jus cogens -normi). Sitä ei voi rajoittaa tai poiketa edes poikkeustiloissa, sodan aikana tai terrorismin torjunnassa.

58/

59

Pakkotoimi muuttuu kidutukseksi tai epäinhimilliseksi kohteluksi, jos se ylittää laillisen voimankäytön rajat ja aiheuttaa tahallisesti vakavaa ruumiillista tai henkistä kärsimystä.

59/

60

Valtio ei voi käyttää vankeutta ja sotilaallista koneistoa velvoittaakseen yksilön kokeelliseen teknologiaan järjestelmässä, joka on vapautettu vastuusta ja josta totuus pyritään tietoisesti tuhoamaan.

60/

@annpaakk: Vaikka hallitus korosti toistu...

Actions

What You Can Do